IIA Finlandin järjestämää Syysseminaaria kokoonnuttiin viettämään 5.-6.11.2024, jo 51. kertaa. Syysseminaari kokosi taas upeasti yhteen sisäisen tarkastuksen, sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ammattilaisia, tällä kertaa teemalla ”Avaimia turvallisempaan tulevaisuuteen”.
Ensimmäinen seminaaripäivä valkeni asianmukaisen harmaana, kuten Helsingin marraskuussa voi olettaakin. Solo Sokos Hotel Helsingin tapahtumatilan lämpimien valojen alle kerääntyi kuitenkin virkeä ja innostunut joukko päivänpolttavista aiheista kiinnostuneita.
Talouden tilannekuva kotimaasta ja maailmalta
Seminaaripäivän aloitti Aktian pääekonomisti Lasse Corin key note -puheenvuorollaan. Hänen ajankohtainen talouskatsauksensa loi valoa lähitulevaisuuteen. Positiivisen suhdannekäänteen ennustetta tukevat useat makrotalouden ja yksityisten kuluttajien kannalta myönteiset talouden indikaattorit, kuten Suomen hienoisesti ylijäämäinen vaihtotase, matala inflaatio ja korkojen lasku. Lasse Corin kommentoi myös erittäin ajankohtaisia Yhdysvaltojen presidentinvaaleja, joissa Kamala Harrisin ja Donald Trumpin taistelu oli loppumetreillä. Koska Yhdysvallat on Suomen tärkeä vientimaa, Trumpin väläyttelemät tuontitullit olisivat Suomen viennin kannalta luonnollisesti negatiivisia. Lasse Corin kuitenkin rauhoitteli pahimpia uhkakuvia.
Puheenvuoro keräsi positiivista palautetta: ”Selkeä, miellyttävä esitystapa”
Esitys herätti ytimekkäitä kysymyksiä. Aktiiviset osallistujat pitivätkin hienosti yllä vireää keskustelua koko päivän, sekä paikalla olleen että striimauslähetyksen yleisön kautta.
Mitä CSRD-raportoinnissa tulee huomioida
Talouskatsauksen jälkeen siirryttiin Corporate Sustainability Reporting Directive (CSRD) -raportoinnin pariin kahdessa perättäisessä puheenvuorossa. Aihetta esittelivät ensin konsulttinäkökulmasta Advisensen analytiikka- ja raportointiasiantuntijat Suvi Muinonen ja Antti Hörkkö. He syventyivät esityksessään CSRD-raportointiin liittyviin tyypillisiin haasteisiin, sekä myös onnistumisen edellytyksiin. Esityksessä korostui alun kaksoisolennaisuusarvion harkittu ja laadukas tekeminen, koska koko raportointi perustuu siihen. He muistuttivat myös huolellisesta dokumentoinnista, jossa perustellaan selkeästi mitkä asiat raportissa ovat yritykselle olennaisia tai epäolennaisia. Yhtenä kulmakivenä onnistuneelle raportoinnille he nostivat myös meille tarkastajille niin tutun vaatimuksen vastuiden ja roolien määrittelemisestä.
S-ryhmän varautuminen kestävyysraportointivelvoitteisiin
S-ryhmän vastuullisuuspäällikkö Pia Heilakka puolestaan avasi CSRD-raportointiin valmistautumista yrityksen näkökulmasta. S-ryhmässä on erityistä hankkeen laajuus – yli 100 osallistujayksikköä eri toimintatapoineen, lähes 20 järjestelmää, 50 mittaria ja 900 datapistettä. Pia Heilakka kertoi, että monimutkainen vastuullisuusraportoinnin kokonaisuus on hahmotettu pala kerrallaan. Raportointiin valmistautumiseen oli perustettu projekti, käyttäen työskentelyssä perinteisiä projektinhallinnan menetelmiä. Projektin sisällä toimii kolme toteutustiimiä: ensimmäinen vastaa raportoinnin sisällöstä ja määrittelyistä, toinen suunnittelee raportointiprosessit sekä toimintamallit, kolmas vastaa datan tuottamisesta sekä teknologioista. Ensi vuonna projektivaihe päättyy, ja raportointia tullaan tekemään osana normaalia työtä.
”Omakohtaiset kokemukset jaossa on aina plussaa”
Tekoälyn suurkuluttaja
Seuraavaksi vuorossa oli Aktian Senior Analyytikko Jon Mäkinen, mukanaan Advisensen Head of Audit and Control services Joonas Värtinen. Jon Mäkinen kertoi tekoälyn hyödyntämistä omassa sisäisen tarkastuksen työssään – muun muassa datan valmistelussa ja analysoinnissa sekä koodaamisen tukena. Toisaalta käytiin läpi myös tekoälyn käyttöön ja kehittämiseen liittyviä tietoturvariskejä. Mielenkiintoinen esimerkki avasi kuinka helppoa tekoälyn murtaminen voi olla, esimerkiksi antamalla chatbotille uusia toimintaohjeita.
Puheenvuoronsa lomassa Jon Mäkinen osallisti yleisöä mielipidekysymyksillä. Selvisi että seminaariyleisö ei usko, että tekoälyn käyttö johtaisi lähivuosina sisäisen tarkastuksen henkilöstövähennyksiin, mutta oli sitä mieltä, että oma organisaatio tarvitsee selkeämmän tekoälystrategian. Esityksen lopussa Jon totesi, että ihmisiä tullaan edelleen tarvitsemaan tekoälyn ohjaamiseen ja tehtävien antamiseen, sekä tekoälyn tuottamaan aineiston tai tiedon validointiin.
”Käytännön esimerkit hyviä ja riittävän tiiviitä. Osallistaminen tosi kivasti toteutettu”
Lounastauko päästi osallistujat myös verkostoitumaan kollegoiden kera. Vapaamuotoiset seminaaritauot loivat erinomaiset puitteet energisoiville keskusteluille vanhojen ja uusien tuttavuuksien kanssa.
Benchmarking sisäisen tarkastuksen ajankohtaisista aiheista
Keskusteleva ote jatkui lounaan jälkeen. Aiheena oli kansainvälinen ”Internal Audit – Vision 2035” -tutkimus, joka kartoittaa sisäisen tarkastuksen tulevaisuutta. Pienryhmissä toteutetuissa keskusteluissa paneuduttiin muun muassa teknologisen kehityksen näkymiseen tarkastustyössä, sekä konsultatiivisten toimeksiantojen lisääntymiseen perinteisiin varmennustoimeksiantoihin verrattuna. Vision 2035-tutkimuksessa oli myös tunnistettu isoksi haasteeksi sisäisen tarkastuksen toiminnon turhan matala arvostus, sekä ylimmän johdon tuen puutteellisuus.
”Keskustelumahdollisuudet pienryhmissä oli hyvä idea”
Harjoittelun merkitys jatkuvuudenhallinnassa
Huoltovarmuuskeskuksen varautumisasiantuntija Roope Siirtola esitteli jatkuvuudenhallinnan harjoitusmalleja, joita voi soveltaa laajan skaalan häiriötilanteissa kyberiskuista sähkökatkoihin. Harjoiteltavia riskiskenaarioita ja aiheita jatkuvuusharjoituksia varten voi hakea kansallisesta tai alueellisista riskiarvioista. Puheenvuoron aikana virinneessä keskustelussa todettiin, että sisäinen tarkastus voi hyödyntää Häiriöhyrrä-työkalua arviointiperusteena tai benchmarkina tarkastaessaan jatkuvuuden hallintaa omassa organisaatiossa. Lopuksi Roope Siirtola muistutti jokaista myös 72 tunnin varautumisesta, pitäen mielessä erityisesti juomaveden riittävyyden ja paristoradion.
”Hyvä harjoitus viedä omaan organisaatioon”
Hallinnointikoodin uudistaminen
Iltapäiväkahvin jälkeen vuorossa oli Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Ville Kajala, joka kertoi pörssiyhtiöitä koskevan hallinnointikoodin päivittämisestä. Uudistuksella tuetaan monimuotoisuuden sekä kestävyyssääntelyn edistämistä.
Puheenvuorossa tuli mm. ilmi, että suomalaisten pörssiyhtiöiden hallituksissa on 60–100 naisen vaje verrattuna lainsäädännön sekä uuden hallinnointikoodin vaatimuksiin.
Visio tekoälyn vaikutuksista digitaalisiin ammatteihin
Liiketoimintajohtaja Kalle Saarikangas Microsoft Oy:ltä käsitteli tekoälyn vaikutuksia työelämään, ja tekoälyn käytön kehittymistä jatkossa. Hän vertasi analogiassaan tekoälyä sähköön – myös tekoälyä voidaan käyttää monenlaisiin käyttötarkoituksiin, ja uusia käyttötapoja keksitään koko ajan lisää. Kalle esitteli Microsoftin generatiivista tekoälyä käyttävää Copilot-sovellusta, jota Microsoft itse hyödyntää esimerkiksi palavereiden litterointiin. Tätä seuranneessa vilkkaassa keskustelussa ideoitiin käyttöä myös mm. IT- tikettien priorisointiin ja käsittelyyn.
”Syväosaaminen kuului, eikä mennyt liian markkinointihenkiseksi”
Mestariajattelijan työkalut
Viimeisenä puheohjelmassa oli luvassa jotain ihan muuta. Työelämäprofessori Lauri Järvilehto Aalto-yliopistosta esitteli tuoreen kirjansa aihetta, Mestariajattelijan työkaluja. Ajattelukin on taitolaji, jota on mahdollista kehittää erilaisilla menetelmillä ja harjoitteilla. Lauri Järvilehto kertoi hyväntuulisin esimerkein, miten voi vahvistaa omaa keskittymiskykyä, luovuutta ja muistia.
”Erinomainen puheenvuoro päivän päätteeksi – ’out of the box'”
Vuoden 2024 Sisäinen tarkastus -palkinto
Ensimmäinen seminaaripäivä kulminoitui iltatilaisuuteen, ja seurusteluun kuohuvan ja cocktail-palojen äärellä.
Illan huipentumana Katja Rossille ja Paula Niemelle jaettiin Vuoden 2024 Sisäinen tarkastus -palkinto. Tällä tunnustettiin heidän podcastinsa Tarkastuspodin ansiokas rooli sisäisen tarkastuksen alan edistämisessä.
Vuoden 2024 Sisäinen tarkastaja -kunniamaininnalla taas palkittiin tänä vuonna historiallisen William S. Smith Gold Medal Awardin saaja Elisa Pajunen.
➡️ Lue seuraavassa artikkelissa, miten Syysseminaari jatkui toisena päivänä!
• Kirjoittaja Heidi Glader (CIA, CCSA) VP, Internal audit vastaa Finnairin sisäisestä tarkastuksesta. Hän on toiminut sisäisen tarkastuksen tehtävissä erilaisissa organisaatioissa yli 20 vuotta. IIA Finlandin seminaaritoimikunnan jäsen hän on ollut vuodesta 2018.
• Kakkoskirjoittaja Maria Lindberg toimii IIA Finlandin Viestintäasiantuntijana.
• Kuvat Maria Lindberg