‹ Takaisin

Huhtikuu 2/2025 – Tietojärjestelmistä avaimet vaikuttavampaan tarkastukseen

kokous, laptopilla data-analyysia

Heta Kaila analysoi tutkielmassaan tietojärjestelmien käyttöä sisäisessä tarkastuksessa.

🔖 Ota aihe haltuun Introduction to Information Systems Auditing 2025 -kurssilla:  ilmoittaudu viimeistään 6.5.2025! Kurssi englanniksi – vinkkaa myös kollegoille


TUTKIELMA: Tietojärjestelmät sisäisessä tarkastuksessa

Tietojärjestelmien rooli sisäisessä tarkastuksessa on kasvanut merkittävästi. Mahdollisuus hyödyntää tietojärjestelmiä läpi koko sisäisen tarkastuksen on muokannut tarkastuksen työskentelytapoja tuoden mukanaan kokonaan uudenlaisia hyötyjä.

Tietojärjestelmäavusteisella tarkastuksella tarkoitetaan tarkastuksen suorittamista tietojärjestelmiä hyödyntäen. Tietojärjestelmillä sen sijaan ei ole yhtä vakiintunutta määritelmää. Niitä voidaan kuvata esimerkiksi järjestelmiksi, jotka keräävät, käsittelevät, varastoivat, analysoivat ja levittävät tietoa tiettyihin käyttötarkoituksiin. Tietojärjestelmiä voidaan käyttää koko sisäisen tarkastuksen prosessin ajan, aina suunnittelusta raportointiin. Tietojärjestelmäkäytön hyödyiksi tarkastuksessa on tunnistettu muun muassa virheiden vähentyminen, ajankäytön tehostuminen ja laadun parantuminen.

Tutkielman ensisijaisena tavoitteena oli selvittää, millaisia hyötyjä sisäiset tarkastajat liittävät tietojärjestelmien käyttöön tarkastustoimeksiantojen parissa työskennellessään. Lisäksi tutkielmassa tarkasteltiin sitä, millaiset taustatekijät vaikuttavat siihen, että tietojärjestelmiä on ylipäätään päädytty hyödyntämään tarkastustyössä.

Tutkielma toteutettiin määrällisenä kyselytutkimuksena. Tutkimusaineisto kerättiin verkkokyselyn muodossa suomalaisilta sisäisiltä tarkastajilta loka-marraskuun 2024 aikana. Kyselyyn osallistui 43 suomalaista sisäistä tarkastajaa.

Tietojärjestelmien hyödyntäminen tarkastustyössä

Tutkielmaan osallistuneista sisäisistä tarkastajista lähes jokainen kertoi hyödyntävänsä tietojärjestelmiä tarkastustyössään.

Etenkin yksinkertaisempia toimisto-ohjelmistoja hyödynnettiin laajalti, mutta toisaalta myös esimerkiksi erilaisille ohjelmointikielille löytyi käyttäjiä.

  • Kaikki 43 kyselyyn vastannutta tarkastajaa vastasivat hyödyntävänsä MS Office-työkaluja sisäisen tarkastuksen toimeksiannoissaan.
  • 26 tarkastajaa käytti tarkastustyöskentelyssään Business Intelligence-työkaluja, ja tekoälyä data-analytiikassa hyödynsi puolestaan 19 tarkastajaa.
  • Erilaisia tekstinkäsittelytyökaluja, esimerkiksi Notepad++ -ohjelmistoa, käytti 11 tarkastajaa.
  • Hieman vähemmän suosittuja olivat erilaiset ohjelmointikielet ja tietokantaratkaisut, joita hyödynsi 4 tarkastajaa. Saman verran käyttäjiä oli myös automaattisesti tarvittavia koodeja tuottavilla Low Code- tai No Code-työkaluilla, joita hyödynnetään esimerkiksi lomakkeiden täyttämisessä.
  • Vähemmän vastauksia saivat myös tietojen käsittelyssä ja yhdenmukaistamisessa hyödynnettävät ETL-/ELT-työkalut. Niitä käytti 3 tarkastajaa.

Voimakkaimmin suomalaisia sisäisiä tarkastajia tietojärjestelmäkäytön pariin tarkastustyöskentelyssä ajavat seuraavat tekijät:
1. Kokemus järjestelmän käytön osaamisesta,
2. Järjestelmän helppokäyttöisyys,
3. Sisäisen tarkastuksen ammattistandardeihin liittyvien odotusten ja edellytysten täyttäminen.

Suomalaisten sisäisten tarkastajien mukaan merkittävimmät tietojärjestelmäkäytöllä sisäisessä tarkastuksessa saavutettavat hyödyt ovat:
1. Tarkastuksen vaikuttavuuden parantuminen,
2. Tarkastuksen laadun parantuminen,
3. Tarkastuksen tehokkuuden parantuminen.

Mitä tuloksista voidaan päätellä?

Tutkielman tuloksiksi saatiin, että suomalaiset sisäiset tarkastajat pitävät kolmena merkittävimpänä tietojärjestelmäkäytön hyötynä sisäisen tarkastuksen vaikuttavuuden, laadun ja tehokkuuden parantumista. Nämä tulokset ovat linjassa alan aiemman tutkimuksen kanssa. Taustatekijöiden suhteen tuloksiksi saatiin, että merkittävin tietojärjestelmäkäytön pariin tarkastustyössä ajava tekijä on sisäisen tarkastajan oma kokemus siitä, että hän osaa käyttää järjestelmää. Lisäksi taustalla vaikuttaa voimakkaasti se, että tarkastaja pitää järjestelmää helppokäyttöisenä. Myös molemmat näistä tuloksista myötäilevät aiempaa tutkimusta.

Huomionarvoinen ja uusi havainto on se, että tutkielmaan osallistuneista tarkastajista jo lähes puolet kertoi hyödyntävänsä tarkastustyössään tekoälyä data-analytiikassa. Kehityksen kulkiessa eteenpäin voi edellä mainittu määrä mahdollisesti kasvaa entisestään. Aiemman tutkimuksen mukaan tekoälyn hyödyntäminen voi tulevaisuudessa vaikuttaa merkittävästi tarkastuksen ammattikunnan elinvoimaisuuteen ja kilpailukykyyn.

Toinen uusi havainto on se, että alan ammattistandardien noudattaminen on aiempaa merkittävämpi tekijä, joka ohjaa tarkastajia käyttämään tietojärjestelmiä. Aiemmassa tutkimuksessa ammattistandardien rooli tietojärjestelmien käytön taustalla tuli esiin, mutta harvemmin kuin muut tekijät. Ammattistandardien suuri merkitys voi aiemman tutkimuksen mukaan selittyä osaksi esimerkiksi suuremmissa organisaatioissa työskentelyllä tai sillä, että ammattistandardeja pidetään osana tarkastuksen laatua. Tästä huolimatta tutkielman tulosten mukaan halu täyttää ammattistandardit nousee esiin aiempaa tärkeämpänä taustatekijänä. Suomalaisten sisäisten tarkastajien keskuudessa pyrkimys täyttää ammattistandardit on merkittävä tekijä, joka ohjaa heitä hyödyntämään tietojärjestelmiä.

Tarkastus ja tietojärjestelmät jatkossa

Tietojärjestelmien hyödyntäminen tarkastustyössä tulee jatkossa olemaan mahdollisesti vielä aiempaakin kokonaisvaltaisempaa. Erilaiset tarkastusalan tietojärjestelmiin liittyvät innovaatiot, esimerkiksi tekoälyn ja big datan hyödyntäminen, ovat jo muokanneet tarkastuksen työskentelytapoja. Tämä muokkautuminen ei lopu tähän päivään. Onkin mielenkiintoista nähdä, millä tavoin tarkastusasiantuntijuus tulee vielä jatkossa muuttamaan muotoaan.

Selvää joka tapauksessa on, että tietojärjestelmäosaaminen on tullut osaksi sisäisten tarkastajien keskeistä osaamista jäädäkseen. Tietojärjestelmien tarjoama mahdollisuus parantaa sisäisen tarkastuksen vaikuttavuutta, laatua ja tehokkuutta on korvaamaton. Tarkastajan kyky hyödyntää näitä järjestelmiä on väline, jonka käyttö ei ole vain suositeltavaa, vaan suorastaan välttämätöntä nykypäivän tarkastajalle.


Heta Kaila
Heta Kaila on hallintotieteiden maisteriopiskelija Tampereen yliopistossa. Pääaineenaan hän opiskelee julkista talousjohtamista, ja on opinnoissaan syventynyt erityisesti kuntien ja valtiontalouden toiminta- ja taloussuunnitteluun, laskentaan, raportointiin ja tarkastukseen. 

➡️ Pääset tarkastelemaan tutkielmaa kokonaisuudessaan Tampereen yliopiston sivuilla
➡️ Löydät tutkielman myös kirjauduttuasi Jäsenalueelle Toiminnot&prosessit -otsikon alta, kohdasta IT – Tiedon hallinta
➡️ Tutkielma löytyy lisäksi Jäsenalueen Arkistomateriaalit -otsikon alta, jonne on kerätty sisäiseen tarkastukseen liittyviä töitä

Avaa koko näytössä