Generatiivinen tekoäly on vakiinnuttamassa asemaansa asiantuntijatyössä, eikä sisäinen tarkastus ole poikkeus. Syksyllä 2025 toteutettu kandidaatintutkielma valottaa, miten generatiivinen tekoäly muuttaa sisäisen tarkastuksen työn tekemisen tapoja ja painopisteitä.
Mahdollisuus hyödyntää tekoälyä esimerkiksi tekstin tuottamisessa, tiedon jäsentämisessä ja analyysin tukena tarjoaa uusia tehokkuushyötyjä, mutta samalla se herättää kysymyksiä luotettavuudesta, tietoturvasta ja ammatillisen harkinnan roolista.
Tutkielman tavoitteena oli selvittää, miten generatiivinen tekoäly vaikuttaa sisäiseen tarkastukseen: miten sitä hyödynnetään, millaisia hyötyjä ja haasteita sen käyttöön liitetään sekä millaiseksi sen rooli nähdään tulevaisuudessa. Aineisto kerättiin haastattelemalla seitsemää sisäistä tarkastajaa, jotka työskentelevät eri toimialoilla sekä julkisella että yksityisellä sektorilla.
Havaintoja tarkastusprosessista
Tutkimukseen osallistuneiden tarkastajien keskuudessa generatiivisen tekoälyn käyttö oli vielä osittain epäyhdenmukaista, mutta sen vaikutukset työtapoihin olivat jo selvästi havaittavissa. Tekoäly näyttäytyi tarkastajille ennen kaikkea kognitiivisena tukena, ja se vahvisti tarkastajan työtä kolmessa keskeisessä vaiheessa:
- Suunnittelu: Tekoäly on erinomainen sparrauskumppani riskien tunnistamisessa ja tarkastuskohteen haltuunotossa. Se auttaa muodostamaan kokonaiskuvan uudesta aiheesta ja tuottamaan alustavia suunnitelmia.
- Kenttätyö: Laajojen dokumenttimassojen tiivistäminen ja poikkeamien etsiminen nopeutuvat huomattavasti. Tekoäly auttaa kohdistamaan huomiota olennaiseen, vaikka lopullinen analyysivastuu säilyy tarkastajalla.
- Raportointi: Tämä on vaihe, jossa välittömät hyödyt koettiin suurimmiksi. Tekoäly auttaa kirkastamaan hajanaisia havaintoja, yhdenmukaistamaan kieltä ja tuottamaan selkeitä yhteenvetoja johdolle.
Kattavuus kasvaa, ajankäyttö tehostuu
Yksi merkittävimmistä havainnoista liittyy tarkastuksen kattavuuteen. Generatiivinen tekoäly mahdollistaa laajemman aineistojen läpikäynnin, erityisesti strukturoimattoman datan osalta. Tämä vahvistaa havaintojen perusteltavuutta ja auttaa tunnistamaan ilmiöitä, jotka jäisivät perinteisessä otannassa huomaamatta.
Kun rutiininomainen kirjoitus- ja taustatyö nopeutuu, vapautuva aika voidaan käyttää syvällisempään analyysiin, sidosryhmäkeskusteluihin ja johdon tukemiseen. Tekoäly ei siis
välttämättä vähennä tarkastajan työtä, vaan muuttaa sen luonnetta kohti analyyttisempaa ja konsultoivampaa roolia.
Haasteina tietoturva ja luotettavuus
Innostuksesta huolimatta tarkastajat tunnistivat merkittäviä rajoitteita. Suurin kynnyskysymys on tietoturva. Sisäinen tarkastus käsittelee usein organisaation arkaluonteista tietoa, jolloin sen käsittely ulkoisissa tekoälypalveluissa voi aiheuttaa riskejä. Osa organisaatioista onkin rakentanut omia suojattuja tekoälyratkaisujaan, mutta niiden käyttöönotto on vielä vaihtelevaa.
Toinen merkittävä huoli on tekoälyn tuottaman tiedon luotettavuus. Generatiivisten mallien taipumus hallusinoida eli keksiä uskottavan kuuloisia mutta virheellisiä faktoja edellyttää tarkastajalta vahvaa ammatillista skeptisyyttä. Tekoälyyn ei voida nojata sokeasti, vaan jokainen havainto on kyettävä varmistamaan alkuperäisestä lähteestä.
Myös osaamisvaje nousi esiin. Moni tarkastaja koki, että vaikka työkaluja on tarjolla, konkreettinen taito ohjeistaa tekoälyä ja ymmärrys mallien rajoitteista vaativat vielä paljon kehittämistä.
Johtopäätökset: Kohti tarkastajan ja tekoälyn vuorovaikutusta
Tutkielman tulokset osoittavat, että generatiivinen tekoäly muuttaa sisäisen tarkastuksen painopistettä. Merkittävin havainto on siirtymä kohti uudenlaista toimintatapaa, jossa työnjako rakentuu ihmisen ja tekoälyn vuorovaikutukselle. Tekoäly vapauttaa aikaa mekaanisesta suorittamisesta syvällisempään analyysiin, mikä vahvistaa sisäisen tarkastuksen roolia johdon neuvonantajana perinteisen varmentajan sijaan.
Huomionarvoista on, että vaikka tehokkuushyötyjä tunnistetaan runsaasti, niitä ei vielä seurata tai mitata organisaatioissa systemaattisesti. Tällä hetkellä hyödyt perustuvat pitkälti yksittäisten tarkastajien kokemuksiin. Potentiaalin täysimääräinen hyödyntäminen edellyttääkin organisaatioilta selkeitä eettisiä käyttöperiaatteita ja ohjeistuksia, panostuksia tarkastusyksiköiden tekoälyosaamiseen sekä asennemuutosta, jossa teknologia nähdään yhtenä resurssina muiden joukossa.
Samalla kun organisaatiot luovat puitteita tekoälyn käytölle, yksittäisen tarkastajan roolissa korostuu entisestään ammatillinen skeptisyys. Kyky arvioida kriittisesti tekoälyn tuottamaa sisältöä on nousemassa yhdeksi keskeisistä ydinkompetensseista. Tulevaisuudessa menestyy todennäköisesti tarkastaja, joka osaa hyödyntää tekoälyä tehokkaasti oman asiantuntijuutensa tukena.
Voit lukea tutkielman kokonaisuudessaan tästä.
Kirjoittaja: Sofia Kitinoja on hallintotieteiden maisteriopiskelija Tampereen yliopistossa pääaineenaan julkinen talousjohtaminen. Opinnoissaan hän on perehtynyt sekä julkisyhteisöjen että yritysten laskentatoimeen, raportointiin ja tarkastukseen.
Avaa koko näytössä