Hyppäys liikkuvaan junaan oli tunteeni, kun toukokuussa 2023 sain osallistua ensimmäisen kerran Sisäiset tarkastajat ry:n seminaaritoimikunnan kokoukseen. Yhdistyksen kevätseminaari oli juuri tulossa ja syysseminaarin suunnittelu kovassa vauhdissa. Ensimmäinen kokous meni ihmetellessä, miten laajalta alueelta asioita seminaareihin suunnitellaan ja valmistellaan. Oli tunne kuin olisi astunut ulos omasta kunnallissektorin junavaunusta ravintolavaunuun, jossa sai valita paikan ihan minkä sektorin pöydästä vaan.
Toimikuntalaiset saavat seminaarissa oman roolin. Rooli, jonka sain, sopi minun luonteelleni. Sain kokemuksen seminaarissa myös siitä, että toimikunnan jäsenten kesken tuetaan toisia sekä tehdään saumatonta yhteistyötä seminaarin sujuvuuden varmistamiseksi.
”Todella erinomainen seminaari, kiitos järjestäjille!”
”Tämä oli yksi parhaista seminaareista. Todella hyvät esiintyjät!”
Syysseminaarin 2023 ohjelman osalta minun on helppo yhtyä saatuun palautteeseen seminaarin sisällöstä. Koin seminaarin sisällön erittäin mielenkiintoiseksi ja jäin myös ihmettelemään, miten puheenvuorot oli saatu sidottua toisiaan täydentäväksi kokonaisuudeksi. Se oli tapahtunut kokeneiden seminaaritoimikuntalaisten toimesta niin, että en ollut sitä edes huomannut.
Palaan aina mielelläni omaan kunnallissektorin junavaunuun, mutta toimikuntatyöskentelyn ja seminaarikokemuksen myötä huomaan selvästi ajatteluni avartuneen. Verkostoitumiselle en aikaisemmin ole osannut antaa sille kuuluvaa arvoa.
Suuret kiitokset osallistujille!
Kevät seminaaria 15.5.2024 uusin silmin odottaen seminaaritoimikunnan puolesta,
Satu Kivi, tarkastaja Porin kaupunki
Tässä vielä yhteenveto seminaarin puheenvuoroista:
Syysseminaari alkoi tiukalla talousasialla S-Pankin päästrategin Lippo Suomisen johdattaessa pohtimaan, miten talous tulee kehittymään tulevaisuudessa. Talouskehityksen ennustaminen on täynnä kysymysmerkkejä, taantumaa ennustetaan, korkoihin on sopeuduttava ja työvoimapulaa hallittava.
”Mielenkiintoinen katsaus talouteen sekä tulevaisuuden näkymiin.”
”Ihanan humoristinen ote vakaviin aiheisiin.”
SOK:n sisäisessä tarkastuksessa työskentelevä Mikko Teikari tiedusteli aloituspäivän toisessa puheenvuorossa osallistujilta, kuinka moni oli tarkastanut verkkokauppaa. Verkkokaupan strateginen merkitys vaihtelee organisaatioissa. Tästä syystä verkkokauppa ei kaikissa organisaatioissa nouse riskiperusteisessa suunnittelussa välttämättä kohteena esiin.
”Juuri tällaisia konkreettisia tarkastusaiheita. Tästä esityksestä pystyy suoraan ottamaan osa-alueita tarkastettavaksi.”
”Loistava asiantuntemus ja rauhallinen esiintymistyyli.”
Eri kokoisissa organisaatioissa johtajana toiminut Ari Rämö aloitti puheenvuoronsa sillä, että ainakaan hän ei ole suhtautunut ihmisiin aikaisemmassa elämässään kuten opettaa eli arvostavasti. Hän kokee olleensa päinvastoin varsinainen ääliö. Mielenkiintoinen puheenvuoro ohjasi ajattelemaan, miten voisi itse kohdata toisen ihmisen paremmin ja samalla edistää työtä sisäisenä tarkastajana.
”Pidin tästä esityksestä erittäin paljon, se oli ajatuksia herättävä ja pisti miettimään, omaa lähestymistapaa niin töissä kuin vapaa-ajalla ja sitä kuinka suuri merkitys pienillä signaaleilla on.”
”Omakohtaiset puhuttelevat kokemukset veivät huomioni täysin tunniksi!”
Pohjoismaiden suurinta yritysvastuuverkostoa FIBSiä edustaneen Greta Anderssonin puheenvuorossa saimme kuulla verkoston monimuotoisuustyöstä ja siihen liittyvästä lyhenteestä DEI(B). Andersson totesi, että sisäinen tarkastaja voi edistää työssään monimuotoisuuden ymmärrystä omassa organisaatiossaan. Anderssonin mukaan sisäisen tarkastajan tulee myös tarkastella omaa suhtautumistaan monimuotoisuuteen.
”Hyvä ja ajankohtainen aihe, Suomen väestödiagrammi jo puhuu tämän puolesta. Hyvää ajatusten herättelyä.”
Syysseminaarin ensimmäinen päivä jatkui työeläkeyhtiöiden tarkastusjohtajien yhteispuheenvuorolla. Työeläkeyhtiö Ilmariselta Katja Punamäen, Elolta Tuukka Lahkelan ja Varmalta Erika Launosen sekä Emmi Gustafsonin puheenvuoro nosti esille työeläkevakuutusyhtiöiden toiminnan tarkastamisen erityispiirteitä.
”Hyvää insightia pienen tarkastusorganisaation toimintaan ja toisaalta myös suuren eläkejärjestelmän toimintaan. Mielenkiintoinen esitys.”
Metsä Groupin sisäisen tarkastuksen johtaja Markus Leinonen piti mielenkiintoisesti konkretiaa COSO ERM-viitekehyksen käyttöönottoon tuoneen puheenvuoron. Käyttöönoton onnistumisessa olennaista on johdon sitoutuminen. Viitekehyksen käyttöönoton tilanne on puheenvuoron perusteella kutkuttavan jännittävässä tilanteessa MetsäGroupissa.
”Tämä on hyvä ja konkreettinenkin esitys COSO ERM-frameworkin hyödyntämisestä. Näitä lisää seminaareihin.”
Ensimmäisen seminaaripäivän päätti Utin jääkärirykmentissä toimivan ylivääpeli Enrico Annuksen vaikuttava puheenvuoro kokonaisvaltaisen toimintakyvyn merkityksestä. Sisäisen tarkastajan on hyvä tuntea itsensä, mutta myös muut ympärillään sekä toimintaympäristö, jossa toimii.
”Upea päätös seminaaripäivälle! Erinomainen esiintyjä ja asiasisältö ei olisi voinut olla päivän päätteeksi parempi.”
Toisen seminaaripäivän aloitti kuulijakuntaa ravistava puheenvuoro liittyen kyberturvallisuustilanteeseen Suomessa. Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin Kyberturvallisuuskeskuksen tietoturva-asiantuntija Samuli Könösen mukaan avoin yhteistyö organisaatioiden ja valtiontoimijoiden välillä on Suomen vahvuus. Kyberturvallisuuskeskus auttaa luottamuksellisesti ja maksuttomasti organisaatioita kyberturvallisuuteen liittyvissä asioissa. Työkaluina Samuli Könönen vinkkasi muun muassa CERT eli Computer Emergency Response Teamin, kybermittarin ja kuukausittaiset kybersäätiedotteet.
”Erittäin ajankohtainen aihe ja mielenkiintoinen esitys.”
”Mielenkiintoista tietoa KTK:n (kyberturvallisuuskeskuksen) toiminnasta, josta en ollut tietoinen (ilmainen, luottamuksellinen ja kaikille avoin!)”
Kyberuhkan kehityksestä muuttuvassa maailmassa jatkoi puheenvuorossaan nykyisin kyberturvallisuuden erityisasiantuntijana OP Ryhmässä toimiva tekniikan tohtori Catharina Candolin. Hän piirsi kuulijoille kuvan kyberuhkien kehityksestä 1980-luvulta tähän päivään. Maailman heräämisestä kyberuhkiin ja informaatiovaikuttamiseen sekä nykytodellisuuteen, jossa kybertoimet ovat kiinteä osa sodankäyntiä.
”Todella hyvä, innostava puhuja, jota olisin kuunnellut mieluusti pidempään. Erittäin valottavia esimerkkejä siitä, miten olemme nykytilanteeseen päätyneet.”
”Asiantuntemus huokui esiintyjästä.”
Kybermaailmasta siirryttiin väärinkäytösten maailmaan, kun sisäiseen valvontaan ja tarkastukseen erikoistunut professori Annukka Jokipii vei kuulijat ”Huijarien Suomeen”. Annukka Jokipiin ja Nadia Paavolan Huijarien Suomi -kirja julkaistiin syyskuussa 2023. Puheenvuorossa esiteltiin tyypillinen vilppiveijari ja väärinkäytösten tilastollisia ominaisuuksia. Annukka Jokipii aktivoi puheenvuorossaan kuulijoita myös miettimään, saako tarkastajalla olla tunteita.
”Äärimmäisen hyvä sukellus väärinkäytösten anatomiaan ja muistutus myös itselle, että näitä tosiaan tapahtuu koko ajan vaikkei päällepäin näkyisikään.”
Tekoälypohjainen ChatGPT kielimalli on ollut kuluvana vuonna kaikkien huulilla. Porin kaupungin oppimisen digitaalisten palvelujen erityisasiantuntija Teemu Heino piti ajatuksia herättävän puheenvuoron, jossa saatiin kokea tekoälysovelluksen tuoma mahdollisuuksien vau-efekti. Samalla puheenvuoro oli kuitenkin painava muistutus siitä, että tekoälysovellusten käyttö organisaatioissa tulee olla strategista ja riskejä tulee hallita.
”Nyt tuli tekoälystä selkokielinen paketti, jossa hyvin nostettiin esiin käytön todella positiiviset mahdollisuudet, mutta myös ne eettiset dilemmat ja haasteet, joita kaikkien käyttäjienkin pitäisi miettiä.”
”Hyvä puhuja, helppo seurata esitystä.”
Interaktiivisessa Risk in Focus työpajassa päästiin keskustelemaan pienryhmissä ja koko joukolla Risk in Focus 2024 Eurooppa -raportin TOP 5 riskeistä. Ilmastoriskin rakettimainen nousu riskikartalla oli yksi keskustelun painopisteistä.
Seminaarin päätti Inclus Oy:n toimitusjohtaja Mikaeli Langinvainion puheenvuoro, jossa esiteltiin tekoälyä hyödyntävää riskienhallintaohjelmisto Inclusia. Tekoälyn hyödyntäminen osana riskienhallintaa voidaan nähdä jopa yhtenä uutena organisaation sisäisen valvonnan puolustuslinjana – jos se toimii oikein.
”Oli kiva päästä osallistumaan työkalun käyttöön ja kokeilemaan itse. Myös hyvin konkreettinen, havainnollinen puheenvuoro, joka sai ajatukset rullaamaan oman työn kehittämiseksi.”
Avaa koko näytössä.