Juuso Peltonen käy läpi Pro gradu -tutkielmaansa sisäisen tarkastuksen toiminnasta hyvinvointialueilla
Tutkielma: Sisäisen tarkastuksen järjestäminen hyvinvointialueilla
Sote-uudistuksen myötä Suomeen muodostettiin uusi julkishallinnon taso eli itsehallinnolliset hyvinvointialueet, jotka vastaavat sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen toteuttamisesta alueellaan. Sosiaali- ja terveydenhuollon osuus Suomen valtion menoista on mittava, joten hyvinvointialueilla on valtava julkistaloudellinen merkitys, koska niille myönnetty rahoitus kattaa lähes kolmasosan valtion talousarviosta. Suurissa organisaatioissa, joissa rahoitus ja päätöksenteko ovat erillään, toimijoita ja sidosryhmiä on lukuisia ja julkisia hankintoja on paljon, jolloin toimivan sisäisen tarkastuksen rooli korostuu. Tämän on myös lainsäätäjä ottanut huomioon. Laissa hyvinvointialueesta (2021/611) 51 §:ssä säädetään aluehallitukselle velvollisuus järjestää hyvinvointialueen riippumaton sisäinen tarkastus.
Kiinnostuin pro gradu -tutkielmassani tutkimaan sitä, miten tämän lain edellyttämä riippumaton sisäinen tarkastus on hyvinvointialueilla järjestetty ja miten sitä hyödynnetään. Koska vuonna 2023 aloittaneet hyvinvointialueet ovat vielä tässä vaiheessa nuoria organisaatioita, näin aiheella olevan uutuusarvoa. Aikaisempi julkishallinnon sisäisen tarkastukseen kohdistunut tutkimuskin on keskittynyt lähinnä kuntiin. Tutkimuksen menetelmät olivat laadullisia tutkimusaineiston muodostuessa haastatteluaineistoista ja hyvinvointialueiden asiakirjoista. Tutkimusotokseen kuului viisi hyvinvointialuetta eri puolilta Suomea.
Organisaatiot kunnossa, mutta resursseissa niukkuutta
Kaikilla tutkimusotokseen sisältyneillä hyvinvointialueilla sisäisen tarkastuksen toiminto on järjestetty hyvinvointialueen omana toimintona ja omalla henkilöstöllä. Sisäisen tarkastuksen toiminto on sijoitettu suoraan hyvinvointialuejohtajan alaisuuteen ja yhdellä alueista myös aluehallituksella on merkittävä rooli. Sisäisen tarkastuksen henkilöstöä oli tutkimushetkellä kohdistettu 1–2 henkeä hyvinvointialuetta kohden, mutta resursseja saatettiin täydentää ostopalveluilla joko yleisten tarkastusresurssien lisäämiseksi tai erikoisosaamista vaativien tarkastusten suorittamiseksi. Jos otetaan huomioon hyvinvointialueiden koko ja toiminnan moninaisuus, ovat sisäiselle tarkastukselle osoitetut resurssit melko niukat. Kaikilla otokseen sisältyneillä hyvinvointialueilla tosin nähtiin, että nykyisillä resursseilla on mahdollista toteuttaa nykyisenlaista toimintaa, mutta toiminnan laajentamista ei nähty nykyisillä resursseilla mahdolliseksi. Niukkojen resurssien nähtiin osaltaan kaventavan mahdollisuuksia ottaa laajempia tarkastuskohteita osaksi tarkastussuunnitelmaa.
Johdon aktiivisuudella iso rooli sisäisen tarkastuksen hyödyntämisessä
Toinen tutkimuskysymykseni kohdistui sisäisen tarkastuksen hyödyntämiseen hyvinvointialueiden hallinnossa. Sisäisen tarkastuksen merkitys ja painoarvo osana hyvinvointialueen hallintoa riippuu merkittävästi siitä, miten hyvinvointialueen johto ja etenkin hyvinvointialuejohtaja haluaa tai osaa sisäistä tarkastusta hyödyntää. Otokseen kuuluvat hyvinvointialueet päädyin jaottelemaan kolmeen ryhmään sillä perusteella, miten aktiivisesti hyvinvointialueen johto hyödyntää sisäistä tarkastusta osana johtamista ja hallintoa. Hyvin aktiivisten ryhmässä yhteydenpito sisäisen tarkastuksen ja johdon välillä oli aktiivista ja säännöllistä. Sisäisellä tarkastuksella myös nähtiin olevan vaikuttavuutta hyvinvointialueen hallinnossa ja johtamisessa. Aktiivisten ryhmässä taas sisäistä tarkastusta hyödynnettiin, mutta myös paljon sisäisen tarkastuksen osaamisesta ja potentiaalista jäi hyödyntämättä. Melko passiivisessa ryhmässä sisäisen tarkastuksen hyödyntämistä voidaan kuvailla satunnaiseksi, vaikka sisäisen tarkastuksen toiminnon osaaminen ja resurssit mahdollistaisivat myös laajemman hyödyntämisen.
Julkisuuden vaikutus nousi esille kiinnostava kysymyksenä
Haastatteluissa nousi esille kiinnostavana aiheena julkisyhteisöjä koskevan asiakirjajulkisuuden ja sisäisen tarkastuksen suhde. Haastatteluissa nähtiin riski siitä, että esimerkiksi sisäisen tarkastuksen haastattelemat henkilöt alkavat sensuroida itseään, jotta asiat eivät päätyisi myöhemmin julkisuuteen. Vaikka lainsäädäntö mahdollistaakin sisäisen tarkastuksen asiakirjojen salaamisen ainakin osittain, riski asioiden päätymisestä julkisuuteen voi silti hankaloittaa luottamuksellisen suhteen luomista sisäisen tarkastuksen toiminnon ja tarkastuskohteen välillä. Riskinä on myös se, että mahdollisia suurta mediajulkisuutta kerääviä tarkastuskohteita aletaan välttää, mikä puolestaan olisi koko sisäisen tarkastuksen tarkoituksen kannalta huolestuttavaa. Julkishallinnon sisäisen tarkastuksen kannalta olisi siis tärkeä löytää sellainen tasapaino, jossa turvataan sekä hallinto-oikeudellisen julkisuusperiaatteen että tehokkaan ja vaikuttavan sisäisen tarkastuksen toteuttaminen.
Hyvinvointialueiden sisäisen tarkastuksen toteuttamista on syytä seurata myös jatkossa
Organisaatioina hyvinvointialueet ovat edelleen nuoria. Hyvinvointialueisiin myös kohdistuu paineita sopeuttaa toimintaa, mikä saattaa kohdistaa myös säästöpaineita sisäisen tarkastuksen kaltaiseen tukitoimintoon. Kuitenkin jo tällä hetkellä sisäisen tarkastuksen resurssit ovat melko pienet suhteutettuna hyvinvointialueiden kokoon, taloudelliseen merkitykseen ja tehtäväkenttään. Onkin aiheellista seurata, että lakisääteisen sisäisen tarkastuksen toteutuminen pystytään turvaamaan hyvinvointialueilla myös jatkossa.
Esittely:
Juuso Peltonen on kauppatieteiden maisteri ja neljännen vuoden oikeustieteen opiskelija Turun yliopistossa. Turun kauppakorkeakoulussa hän opiskeli laskentatoimen ja rahoituksen tutkinto-ohjelmassa, jossa hänellä oli erikoistumissuuntana tilintarkastusinformaatio ja tilintarkastus. Sivuaineina hän opiskeli tietojärjestelmätiedettä sekä yritysjuridiikkaa.
➡️ Pääset tarkastelemaan tutkielmaa kokonaisuudessaan Turun yliopiston sivuilla
➡️ Löydät tutkielman myös kirjauduttuasi Jäsenalueelle: Sektorikoht.ohjeet -otsikon alta, kohdasta Julkissektori
➡️ Tutkielma löytyy lisäksi Jäsenalueen Arkistomateriaalit -otsikon alta, jonne on kerätty sisäiseen tarkastukseen liittyviä töitä