Oikeusministeriö on julkaissut ensimmäisen kansallisen korruptiotilannekuvan, joka kokoaa yhteen kyselytietoa, rikostilastoja sekä tietoa korruptiontorjunnan kehityksestä Suomessa. Julkaisun tavoitteena on vahvistaa korruptiota koskevaa tietopohjaa ja tukea korruption ennaltaehkäisyä.
Tilannekuvan mukaan suomalaiset eivät pidä lahjontaa merkittävimpänä korruptio-ongelmana. Sen sijaan korruptioon liitetään erityisesti avoimuuden puute päätöksenteossa, esteellisyydet ja kaksoisroolit, suosinta sekä epäeettiset verkostot.
Erityisen huomionarvoinen havainto on, että lähes puolet kyselyyn vastanneista kertoi havainneensa korruptiota tai siihen viittaavaa toimintaa työssään, mutta ei ollut raportoinut havainnoistaan eteenpäin. Syiksi nousivat muun muassa pelko mahdollisista seurauksista, kokemus siitä, ettei ilmoittamisesta seuraa toimenpiteitä, sekä epäselvyys siitä, mihin havainnoista tulisi ilmoittaa.
Sisäisen tarkastuksen näkökulmasta tulokset korostavat hyvän hallinnon, eettisen toimintakulttuurin ja toimivien ilmoituskanavien merkitystä. Organisaatioiden kyky tunnistaa ja käsitellä epäeettistä toimintaa sekä vahvistaa luottamusta raportointimenettelyihin on keskeinen osa tehokasta riskienhallintaa ja sisäistä valvontaa.
Korruptio Suomessa 2025 -kyselyyn vastasi yli 800 henkilöä eri puolilta Suomea. Kysely oli avoin kaikille vastaajille, joten tulokset eivät muodosta koko väestöä edustavaa otosta.